Miltä näyttää sellaisen kunnan tulevaisuus, jossa luovutaan uskosta lapsilukujen nousuun?
Minulle Klamilan koulun lakkautuspäätös kertoo myös siitä, etteivät Virolahden kunnanpäättäjät usko, että tästä taloustilanteesta noustaan enää ikinä. Ehdotetut palveluverkon leikkaukset kohdistuvat länsikuntaan tuhoavasti.
Keskustelu kunnan taloustilanteen tasapainotuksesta on pyörinyt palveluverkon (tai
palvelujanan, kuten kunnanjohtaja Topi Heinänen, asian ytimekkäästi ilmaisi kuntalaisten
kuulemistilaisuudessa 5.3.) karsimisessa. Keskustelu on tarjonnut viimeisen vuoden ajan vain yhden selvän ratkaisun: “Lakkautetaan se viimeinenkin kyläkoulu”. Kyse on ennemminkin
vastakkainasettelusta: kunnassa on kaksi elinvoimaista kylää, joista toinen kylä aiotaan nyt
lakkauttaa. Palveluverkkoa koskevat säästöt ovat välttämättömiä, jotta Virolahti ei ajaudu
pelottavaan valtionohjaukseen. Keskeinen keskusteluargumentti on, että päätöksellä on kiire, koska Haminaan ei liityttykään. Turhaan tässä mitään aiempia päätöksiä syytellään: nyt
meillä on vain edessämme uusi arvovalinta ja uusi yhtä tärkeä päätös. Haminaan ei liitytty koska pelättiin, että Virojoki kuolee lukion lakkautuksen myötä. Nyt länsikuntalaiset
ajettiin samaan tilanteeseen.
Kunnan viranhaltijoiden viesti kuntalaisille on ytimekäs – “kaikki kivet ja männynkävyt on
käännetty ja tämä on nyt ainoa taloudellisesti riittävä ratkaisu”. Vielä joulukuussa Klamilassa
käydyssä keskustelutilaisuudessa luvattiin, että kaikki tekevät kaikkensa, jotta Klamilan
koulua ei tarvitse sulkea. Koska kirjaamoon lähetettyjä erilaisia kahden koulun mallin
laskelmia ei ole esitelty sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle eikä kunnanhallitukselle, ei niitä todennäköisesti tulla esittelemään kunnanvaltuustollekaan, tuleva koulunlakkautuspäätös on valmisteltu huonosti ja kauniit puheet ovat jääneet puheiksi. Meillä on käsissämme hyvä varjobudjetti, joka on tehty yhteistyössä muutaman kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenen kanssa. Säästöjä syntyy, jos luovumme Virojoen alakoulurakennuksesta. Tämä varjobudjetti loisi yhteistyötä kahden kylän välille ja säästöt ovat samaa suuruusluokkaa, jopa edullisemmat kuin nyt ollaan saamassa. Tätä mallia emme vain saa kunnanhallituksen
emmekä kunnanvaltuuston käsiin tai päätöksenvalmisteluun millään lukuisista yrityksistä huolimatta.
3.4. Kaakonkulman haastattelussa kunnanjohtajamme Topi Heinänen vihjaa lopuksi myös, että Virojoen koulu aiotaan joka tapauksessa ennemmin purkaa kuin remontoida. Oppilaat ja kirjasto siirretään joka tapauksessa tulevaisuudessa kunnan muihin rakennuksiin. Eli
tarkoitusko onkin ensin lakkauttaa sisäilmaltaan terve ala-asterakennus, siirtää kaikki kunnan
lapset muutamaksi vuodeksi huonosisäilmaiseen ala-asterakennukseen ja purkaa sitten sekin. Kerrottiinko tämä palveluverkkoselvityksessä? Tällainen toiminta aiheuttaa ainakin minussa epäluottamusta koko kunnanjohtoa kohtaan.
Klamilaa ei nähdä potentiaalisena kasvupaikkana, mikä on surullista. Klamilassa on koulun ja päiväkodin lisäksi vapaapalokunta, kirkko, kauppa, kuppila, satama ja satamassa hyvin suosittu ravintola sekä postin palvelut. Klamila on ollut hyvä paikka kasvaa, ja moni onkin siksi paluumuuttanut Virolahdelle opintojensa jälkeen ja perustanut perheen. Ilman
päiväkotia ja koulua ei enää kannata palata.
Suunnitelmaa pitää lapset yhdessä samassa paikassa perustellaan myös yhtenäisen kasvun ja koulutuksen polun rakentamisen tarpeella. Tämä on uusi trendi, joka on nähtävillä suurissa
kaupungeissa. Lapset siirretään suuriin koulutuskeskuksiin, ja oletetaan että
opetushenkilökunta ehtii tekemään yhteistyötä eri luokka-asteiden välillä paremmin.
Yhteistyö ei ole kiinni siitä, missä kylässä koulurakennus sijaitsee. Se on enemmän kiinni
siitä, miten ylityöllistettyä opetushenkilökunta on ja onko yhteistyölle muutenkaan aikaa.
Yhtenäinen kasvun ja koulutuksen polku on myös mahdollista rakentaa niin, että sama
opettaja seuraa oppilaan mukana luokka-asteelta toiselle, vaikka koulurakennus vaihtuisi.
Millainen on siis kunnan tulevaisuus, jos jäämme leikkaamaan lapsiperheiden palveluista
myös tulevaisuudessa? Nyt vain hakataan kiveen myös kunnan lapsiluvut jatkossakin
pysymään alhaalla. Jos nyt luovuttaisiin heti huonoista rakennuksista ja panostettaisiin
toiminnan jatkuvuuteen paremmissa rakennuksissa ja lisättäisiin kahden kyläkoulun välistä yhteistyötä, tehtäisiin tarpeeksi mittavia säästöjä joka tapauksessa. Kaikki laskelmat perustuvat synkkään nykyhetkeen, mutta eivät tarjoa mitään valoisampaan tulevaisuuteen.
Yhden kylän voimilla Virolahti ei pysy elinvoimaisena vaan autioituu. Haluaisin nähdä
isojen, kalliiden ja epävarmojen kasino- ja kylpyläsuunnitelmien sijasta suunnitelmia
houkutella alueelle työpaikkoja ja vakaata tulomuuttoa. Toivon Virolahden tulevaisuudelta
kahden erilaisen, elinvoimaisen kylän tiivistä yhteistyötä ja panostusta siihen, että kuntaan
todellakin kannattaa muuttaa ja tänne kannattaa jäädä.
Tuuli Takala
Ympäristöbiologi, FM
Vihreiden vaaliehdokas kuntavaaleissa 2025
Jälkikirjoitus 10.4.2025
Viitteet Virojoen koulun sisäilmaongelmiin ovat virheellisiä, koululle on tehty korjaus, jossa sisäilmaongelmat on saatu ilmeisesti korjattua. Kuitenkin koululle on suunniteltu 500 000€ saneeraus vuosille 2025-2026. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi remonttirahoitus on jäädytetty toistaiseksi ja remontti siirtyy tulevaisuuteen, tämä kerrottiin kuntalaisten kuulemistilaisuudessa 5.3. Tulevaisuudessa rakennus korjataan kun taloustilanne sen sallii.